Siunattu hulluus
Vieraana Rauni Mollberg

(Välsignade galenskapen) 1975. Tuotanto: YLE TV2 (Teatteritoimitus). Ohjaus: Rauni Mollberg. Käsikirjoitus: Rauni Mollberg, Panu Rajala. Alkuperäisteos: Aapelin romaani (1948). Kuvaus: Timo Kapanen. Leikkaus: Kari Kangassalo. Lavastus: Juhani Pirskanen. Musiikki: Antti Karvinen. Näyttelijät: Mikko Nousiainen (Ana Rummukainen), Toivo Tuomainen (Vilippus Rummukainen), Martti Kuosmanen (Elmeri Rummukainen), Maija-Liisa Ahlgren (Anan vaimo), Maja-Liisa Rakalo (Vilippuksen vaimo), Pekka Savolainen (Joose Rummukainen), Veera Hyvönen (Wilhelmiina Rummukainen), Juha Johansson (Ana nuorena), Veijo Pasanen (yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsma), Veikko Knuutinen (Villehard Hakkarainen), Eikka Lehtonen (pastori), Lauri Arajuuri (pientilallinen Puustinen), Tauno Sorvisto (poliisi), Kauko Hynninen (tilanomistaja), Aimo Saukko (vankikarkuri Lempinen, poika hyvästä perheestä), Sylvi Vartiainen (rouva Elvi Lempinen), Viljo Jokinen (virkailija), Mariitta Viitamäki (Ruusu), Erkki Kosonen (etsivä Juntunen), Mikko Lecklin (etsivä Viiliäinen), Esko Tuomi (päällikkö), Pentti Viljanen (Nestori), Raili Veivo (Hintto-muori). Ensiesitys 1975 (YLE TV2). Kesto: 152 min.

”Sanos minulle, oletkos sinä koskaan nähnyt oikein viisasta miestä”, kuuluu televisioelokuvan Siunattu hulluus kantava kysymys, joka rytmittää suuria ja vähän pienempiä pohdintoja täynnä olevaa episodimaista kertomusta. Sarkastisessa tv-elokuvassa Mollberg on tavoittanut loistavasti Aapelin (Simo Puupponen, 1915–67) romaanin inhimillisyyden ja suvaitsevaisuuden. Siunattu hulluus on väkevää kansankuvausta täynnä Mollbergille tyypillistä absurdia ja ymmärtävää huumoria mutta ilman teatterielokuvista tuttua irvokasta naturalismia. Monikerroksisuudessaan ja monimuotoisuudessaan elokuva on täyttä Mollea.

Siunattu hulluus on tarina Ana ja Vilippus Rummukaisesta, jotka lähtevät kuljettamaan nuorinta veljestä Elmeriä hullujenhuoneeseen. Perille ei päästä milloinkaan, mutta elämän koko kirjon näyttävä matka, sen aikana kerrotut jutut ja kuullut sutkautukset ovat sitäkin merkittävämpiä. Omintakeisessa kerronnassa aikatasot vaihtelevat yhtä aikaa viehättävällä ja hämmentävällä, tarkoitusta pohtimaan pakottavalla tavalla. Toinen toistaan mehevämmät kohtaukset siivittävät kulkua ja kertojana Veijo Pasasen esittämä yläkansakoulunopettaja Horsma on vertaansa vailla.

Aapelin muikeat sanonnat on säilytetty elokuvassa ja hyvä niin. Yhdessä rehevien henkilöhahmojen ja huvittavien sattumusten kanssa ne tekevät Siunatusta hulluudesta ajattoman tarinan. Normeista poikkeaminen ei taida olla tänä päivänä yhtään helpompaa kuin Aapelin kirjan syntyaikana, eikä psyykkisestä poikkeavan ihmisen elämä ole vuosien saatossa muuttunut ainakaan kevyemmäksi!

Matti Salakka

"Jos Luojalla oli alkuaan tarkoitus aivan vakavissaan
luoda ihminen omaksi kuvakseen, niin olisi hän voinut
onnistua paremminkin, mutta eiköpä vain huonomminkin.”