VEIKKO AALTONENTaideteollisessa korkeakoulussa elokuva- ja tv-linjalla opiskelleen Veikko Aaltosen (s. 1955) uraan toi ratkaisevan käänteen Rauni Mollbergin ohjaama elokuva Milka vuonna 1980. Timo K. Mukan romaaniin pohjautuvassa elokuvassa Aaltonen toimi ohjaajan apulaisena ja oli mukana työstämässä elokuvan käsikirjoitusta. Uransa alkupuolella hän työskenteli myös muun muassa Kaurismäen veljesten elokuvissa. Todelliseksi elokuvakorkeakouluksi Aaltoselle muodostui Mollbergin seuraava elokuva – Tuntematon sotilas (1985). Elokuvan tuotantoprosessi kesti kaiken kaikkiaan peräti kuusi vuotta ja Aaltonen toimi siinä apulaisohjaajana sekä oli mukana laatimassa elokuvan käsikirjoitusta Väinö Linnan ja Mollbergin kanssa. Tuntemattoman sotilaan jälkeen Aaltosen olikin aika kokeilla omia siipiään pitkän elokuvan ohjaajana ja tuloksena oli yhdessä Aki Kaurismäen kanssa käsikirjoitettu Tilinteko (1987). Tilinteon jälkeen Aaltosen seuraavaa teatterielokuvaa saatiin odottaa viisi vuotta. Sinä aikana hänen kädenjälkensä näkyi lähinnä television puolella. TV-elokuvien kautta seurasi kahden miehen poikkeuksellista riippuvuussuhdetta tragikoomisesti peilaava Tuhlaajapoika (1992). Hyvään vauhtiin päästyään häneltä tuli ensi-iltaan heti seuraavana vuonna laadukasta jatkoa. Menneisyyden haavoja auki repivä Isä meidän (1993) toikin ohjaaja Veikko Aaltosen maalaistilalle perisuomalaisen Jussin. Lievästä Merisairaudesta (1995) toivuttuaan Aaltonen palasi menestyksekkäästi omimmalle reviirilleen pienimuotoisen henkilödraaman syövereihin elokuvallaan Rakkaudella, Maire (1999). Mairen menestyksen jälkeen hän ryhtyi työstämään kunnianhimoista dokumenttitrilogiaa. Kahden ensimmäisen osan, Maa (2001) ja Työväenluokka (2004), jälkeen hän palasi fiktion pariin Kari Hotakaisen Finlandia-palkittuun romaaniin perustuvalla elokuvallaan Juoksuhaudantie (2004). Piakkoin ensi-iltansa saava Paimenet (2005) viimeistelee Aaltosen työnkuvatrilogian. Jari Salonen Veikko Aaltosen ohjaamat pitkät elokuvat: |